sairasta elämää

Aika pitkästyttävää tämä sairaan elämä. Sääkään ei suosi, eikä tee tosiaankaan mieli lähteä esim. ulkoilemaan. Kotona olisi mukava puuhailla kaikenlaista, mutta se kaikenlainen sisältää aina paljon selän taivuttamista epäedullisiin suuntiin. Mä voisin lähinnä puuhata kaikkea, missä voi olla tikkusuorassa. Tiesikka on mulla keittiön sivutasolla, niin voin seistä kirjoitellessani ja surffatessani. Koitan tässä samalla opetella oikeaa lantion asentoa. Se tuntuu niin väärältä, kuin olla ja voi. Pakaraparat on jännityksessä koko ajan, vaikka voihan se olla hyväksikin niille, mistä sen tietää.

Viikko takana karppielämää mulla. Kahtena aamuna olen herännyt päänsärkyyn, joka tuntuu samalta, kuin se päänsärky johon herään yövuoron jälkeen. Tulkitsen sen alhaisesta verensokerista johtuvaksi tai sitten hiilarikrapulaksi. Yövuoropäänsärkyyn on auttanut aamupalan syönti ennen nukkumaanmenoa ja ajattelin nyt syödä jotain just ennen nukkumaan menoa illalla. Toinen mahdollisuus on verenpaineen alhaisuus. Olen mittailut nyt aamulla paineet ja yläpaine onkin hikisesti satasenluokkaa. Syke sen sijaan on takonut ihan liikaa. ehkä siitä päänsärystä johtuen. Pitänee tarkkailla paineita, josko tarttis vähentää betasalpaajaa. Bonuksena on pudonnut noin 1,5 kg viikossa.

OMT:tä on kaksi kertaa takana. Aika mielenkiintoista puuhaa. Hoitajani Kari on kova setä juttelemaan ja olenkin saanut kovasti tietoa tules-asioista. Todellinen ammattilainen hän tuntuu olevan ja toivottavasti saa mut niillä vöillään ym. systeemeillä kuntoon. Pitäähän tässä itsekkin jotain tehdä. Harjoittelen tätä asentoa ja venytän arpeutuvaa hermoa.

Suomen lentokentät on avattu ja toiminta normalisoituu. Näyttää siltä, että päästään kuin päästäänkin Elinan kanssa Italiaan. Ihanaa!