lauantai 17. huhtikuuta 2010

Kulutus

Mä en kyllä ymmärrä, että miten voi 45-vuotiaalla olla ihan kuluneet nikamat? Eikö ihmistä ole tehty kestämään vähän pitempään, vai onko mussa joku vika, vai olenko tehnyt jotain perustavanlaatuisen väärin? Järkytyin eilen jonkin verran kun röntgentekstissä sanotaan että "voimakkaasti degeneroitunut"nikamaväli ja toinenkin sökönä, sekä jotain kulumanokkia. Ei se ihme ole, jos on selkäparkaani särkenyt yli kaksi kuukautta. Eilen ja tänään (ja on lukemattomia muitakin sellaisia päiviä) on ollut vaikeaa kovista särkylääkkeistä huolimatta. Ärsyttää, kun ei voi tehdä paljon mitään. Mulla pitäisi olla samanlaiset tarttumapihdit, kuin iskällä, niin saisin sukat lattialta nostettua. Töihin menen seuraavan kerran vasta melkein kuukauden päästä. Mitä ihmettä tän väliajan mahdan puuhailla?

Tänään grillattiin eka kertaa. Olipa pihvit hyviä ja varsinkin pekoniin käärityt tuorejuustotäytteiset herkkusienet. Vielä en ole kaivannut leipää ollenkaan, mikä on pienoinen ihme. Karppausruokavalio pitää mahan täyteläisen tuntuisena, eikä mutusteluhimoa ole tullut. Vähän tässä miettii, että miten esim. ravintolassa käy, mutta Ida kertoi, että kiinalaiset oikeasti syövät kastikkeen ensin erikseen ja sitten "jälkkäriksi" vähän riisiä. Eli lempiravintolassakin voi jatkossa käydä.

Naapurit haaveksivat meidän välisen orapihlaja-aidan hävittämisestä ja sen tilalle lauta-aidan rakentamisesta. Hoh, hoijjaa. Mulle ei kyllä käy (vielä ne ei tiedä sitä). Tykkään tosta kauheasta pehkoaidasta, koska se on kesällä niin loistava näkösuoja, että pihalla vois halutessaan kulkea vaikka alasti. En nyt sentään kulje, mutta antaahan se tietyn intimiteettisuojan ja illuusion ihan omasta rauhasta tässä pihalla. Myönnän, että sen leikkuu on aina hirvittävä savotta (enkä minä sitä leikkaa) ...mutta silti...

Nyt siis alkaa taistelu kuntoon pääsemiseksi. Italianmatkaan häämöttää, eikä Elina mua varmaan ala työntämään pyörätuolissa Cinque Terressä. On se maasto siellä ilmeisesti sellaista, että liikuntaesteiset ei pärjää. Pitää kai mennä sinne roikutushoitoon, OMT:hen vaimikäsenytolikaan.


1 kommentti:

Elina kirjoitti...

Kyllä mä sut kärrään vaikka pyörätuolilla matkaan, mutta niitä polkuja pitkin en lupaa lykkiä...tai alamäkeenhän pääsis kyllä ;)