kotona

Nämä maisemat ovat siis enää muistoja vain. Matka kotiin oli pitkä ja lentokentällä notkumista oli riittävästi. Mumbai oli ihan kauhea paikka. Enempää kuin nähtiin, en haluaisi edes nähdä.

Jouduttiin vielä lopuksi aikamoiseen säätämisjuttuun, liittyen taksimatkaan lentokentältä hotelliin. Siinä jo meinasi tulla äitiä ikävä, kun äijät pyysi ihan karseaa hintaa ja autoakin piti vaihtaa keskellä risteystä.. Pysyttiin tiukkana ja jonkinsortin huutokonsertin jälkeen hinta laski siedettävälle tasolle. Kerjäläislapset koputtelivat auton ikkunoihin heti, kun vähän vauhti hiljeni. Huh! Hotelli Mumbaissa oli suomen tasoinen ja hintainen.

Kiva oli kotiin tulla. Suomen maisema on näyttäytynyt auringonpaisteessa ja pakkasessa kauniina ja melkein eksoottisena.

Lisäillään niitä kuvia, kunhan jaksetaan.

Mumbaihin

Nyt tama riemu sitten loppuu. Kohtapuoliin lahdetaan ajelemaan lentokentalle ja lennahdetaan Mumbaihin. Se hotellijuttukin selvisi, kun soitettiin sinne. Varaus on ok. Hyva niin.

Eilen kaytiin Margaossa shoppailemassa, vaikkakin oltiin aika huonoja siina. Samanlainen kaaos siella oli, kuin ennenkin. Kadun yli ei meinaa paasta millaan.

Eilen ja tanaan on ollut vahan ohutta pilvea taivaalla ja maisema nayttaa utuiselta. Kuumuutta riittaa ja vahan jo rupeaa kyllastyttamaan tama hien valuminen. Pyykkihommia kotona riittaa. Yksi hotellin pojista kysyi eilen aamulla Jyrkilta, etteiko ole kylma, kun istui parvekkeella saronki lanteilla. Silla oli pitkahihaista ja vielakin vilutti. Onhan taalla talvi... Heh, aamulla on aika sopivaa, kuin hellepaiva Suomessa.

On ollut mahtava loma, mutta kylla nyt jo on kiva tulla kotiinkin!

Intia vaikenee. Taalta tahan.

R-day

Tanaan on Goan itsenaisyyspaiva (49v). Eilen tyyppi shakissa sanoi, etta kaikki paikat ovat kiinni, vaan ei se taalla nay. Ehka isojen kaupunkien virastot yms. on, mutta taalla on entinen tohina paalla. Heti aamusta naki, etta tulijoita riittaa. Eli varmaan monella on vapaapaiva koulusta ja toista. Saapa nahda millaiset suhinat on illalla. Panajissa on ollut aamulla paraati ja puheita, seka lehdessa julistetaan tulevaa poliittista ohjelmaa Goan hyvinvoinnin edistamiseksi.

Ostettiin taas paikkallislehti. Karjalainen ei parjaa hintakilpailussa...se maksoi 3rs! Ehkapa levikki on myos toisenlainen.

Huomenna mennaan taas kaymaan Margaossa ja hankitaan viimeiset tuliaiset. En muista, olenko maininnut, etta booking.com oli lopettanut yhteistyon sinne varaamamme hotellin kanssa ja on pyytanyt varmistamaan, onko varaus voimassa. Eivat ole vastanneet kahteen sahkopostiin. Kai sinne pitaa yrittaa vaikka soittaa. Eli viimeisen yon kohtalo Mumbaissa on vahan epavarma. arsyttavaa!

Yrittajyys

Kylla nama ihmiset tekee taalla pitkaa paivaa ja seitsaman paivaa viikossa. Putiikit aukeaa siina kahdeksan ja yhdeksan valilla ja sulkevat illalla yhdentoista maissa. Naapurin mies toi meidat taksillaa tanne Colvaan ja juteltiin vahan. Han kertoi, etta ovat lahtoisin tosi koyhista oloista ja ovat asuneet ns. mokissa, millaisissa koyhat taalla asuvat (pressu, palmunlehdet ym. virityksia). Sitten oli alkanut turisteja tulla ja englantilaiset ja vissiin muunkin maalaiset olivat rahoituksellaan auttaneet perhetta alkuun. Ymmarsin, etta makselevat vahitellen niita rahoja takaisin. Nyt on riksaa, taksia, skootteri- ja pratkavuokrausta ja jo aiemmin mainittu hedelma-ym. bisnes. Nyt on suunnitteilla viela ravintola.

Loydettiin Benaliumin kylalta hauska ruokapaikka. Eksyttiin sinne vahan vahingossa eilen aamulla. Se on majatalon yhteydessa ja sanoisinko etta halpa. Illalla kaytiin syomassa siella. Jyrki otti kingfishia, ja mina vegenuudeleita. Lisaksi juotiin limesoodat ja yksi olut. Lasku oli 235rs. Vertaus oman hotellin ruokalistaan...annos kuin annos maksoi lahes 300rs. Aina kannattaa etsia noita syrjaisempia paikkoja.

Taalla Intiassa on lankkarille paljon ihmettelemista. Monesti on puhuttu, etta ei edes aina ymmarreta, mita ymparilla tapahtuu, tai miksi asiat ovat niin kuin ovat. Esimerkkina vaikkapa talojen valissa olevat muuriaidatut tontit, joissa ei ole mitaan. Odottavatko rakentajaa, onko siina joskus ollut jotain, vai mita? Rakennuksista ei muutenkaan aina erota, onko tulossa uusi, vai purkavatko vanhaa. Miksi miehet juoksuttaa puhveleita rannalla? Onko niilla joku lenkkeilytarve, etta lihakset kasvaa? Erottaako ihmiset omat possunsa tai kanansa, kun niita juoksentelee missa sattuu?

Kiva olis taallakin kuvia laittaa sekaan, mutta ei olla viitsitty vaivautua siihen. Laitellaan sitten kotona kuvia tulemaan. Ei kannata odottaa kylla mitaan huippukuvia, kun on tuo valokuvaustaito, mita on. Ja kamerakin on perus turistikamaa.

Luxusverot

Kun ei saatu selvaa, etta saadaanko jaada nykyiseen paikkaan, niin tempaistiin ja varattiin viimeiksiksi (!) kolmeksi paivaksi oikein luksuspaikka. Siina pitaa maksaa 8 prosentin luksusverot huonehinnan paalle. Kelpaa meidan siina sitten loppulomaa vietella....

Alkaa vahitellen nousta kotiasiat ja loman loppuminen mieleen. Sen verran pitkaan on oltu jo reissussa. Lapset lahtivat nakojaan tanakin aamuna kouluun, joten nayttaa silta, etta taalla on kuusipaivainen kouluviikko. Eri kouluissa on erilaiset koulupuvut ja ihan isoimmilla ei taida olla ollenkaan. Lapset aloittaa koulunkaynnin viisivuotiaana. Paljon nakyy sellaisiakin lapsia, jotka ei koulua kay.

Eilen ostettiin kauan himoitsemamme shivapatsas. Toissailtana huudeltiin alakerran kauppiaalle, etta paljonko maksaa. Sanoi silloin, etta 1200rs. Luvattiin harkita. Kyseltiin muualta ja hinta olikin 2500rs. No ruvettiin hieromaan kauppoja sen alakerran ukon kanssa. Han paljasti olleensa kannissa luvattuaan sellaisella hinnalla. Nyt sitten harmitteli kovasti. Lopulta saatiin se tonnilla. Jonkun verran tuliaisia varmaan pitaa viela ostaa, mutta talla kertaa ei olla shoppailtu juurikaan. Eli budjetti on pitanyt hyvin.

Hiljaiseloa

Nyt ei ole kylla mitaan ihmeellista kerrottavaa talla eraa. Ollaan vietetty hiljaiseloa entiseen malliin. Kappailtiin tanaan tosin yli nelja tuntia ja oltiin vahalla pyortya kuumuuteen. Yritettiin etsia seuraavaan majapaikkaa toisesta kylasta. Ei oikein lykastanyt talla kertaa. Yksi oli hyva, mutta aikas kallis. Ei viela tiedeta, saadaanko jaada tahan, missa nyt ollaan.

Elainbongausta viela: Yksi iso lepakko eilen illalla ja olen unohtanut mainita, etta nahtiin siella Patnemin rannalla Kingfisher, eli kuningaskalastajalintu. Oli aika upea ja varikas!

Taalta tahan!

Talvisia RIEMUJA

Tulipa mieleeni listata joitain talvisia riemuja:

-parvekkeella istuskelu sortsisillaan ja liikenteen katselu
-avojaloin kavely hiekkarannalla
-auringon otto
-ulkona ruokailu hien valuessa selkaa pitkin
-tyoasioiden totaalinen unohtaminen
-paaskyjen liitelyn katselu
-uiminen lampimassa avovedessa
-simpukoiden tonkiminen varpailla hiekasta
-aikataulun puuttuminen

Tassa muutama mieleen juolahtanut asia

Simpukat

Meilla oli aamulla tosi hauskaa, kun seurattiin simpukoiden touhuja. Eikos vaan kuulosta aika lomailulta? Mutta oikeesti, niita ajautui aaltojen mukana isot kasat rantaveteen ja sitten kun aalto lahti merelle pain, niin ne simpukat alkoivat kaivautua sinne hiekkaan. Se naytti hassulta. Ja ihan kuin pikkupennut kerailtiin simpukankuoria reppu tayteen. Aamupalallakin kaivettiin varpaiden alta hienoja kuoria, tavallisempia ja sellaisia totteron mallisia.

Meidan naapurissa on mielenkiintoista elamaa. Siina asuu perhe, ilmeisesti useampi sukupolvi ja he pitavat kadunvarsikauppaa. Heilla on myynnissa hedelmia, vetta, vessapaperia, tupakkaa ja litran vesipulloista kaatavat bensaa mopojen tankkeihin. Pihalla juoksentelee sikoja, koiria, kanoja, kukkoja ja lapsia. Muutenkin kadun tapahtumia jaksaisi seurata vaikka tuntikausia parvekkeelta. On jos jonkinlaista menijaa: Mopon selassa koko perhe, fillaristeja mita kummallisimpine kuormineen, turistia, paikallista, elukkaa jos jonkinlaista. Tama kyla onkin oikea elaintarha. Joka puolella on jotain elukoita. On lehmia, puhveleita, ankkoja, kanoja, hanhia ym. ja nahtiin yhdessa puunkolossa liskokin kurkkimassa. Ai juu ja on nahty ensimmainen tilariksakin. Siihen mahtuu hyvin ainakin kolme paksua lankkarituristia. Moottori tosin on kovilla...

Vaihdettiinkin jo eilen majapaikkaa, kun loydettiin tosi hyva hotelli ja saatiin tingittya hinta 2000 rupiasta 1300rs. Sunnuntaihin asti ollaan siina. Taitaa olla paras hinta-laatusuhde talla matkalla. Hotelliin kirjautumiset on vaan aika arsyttavia, kun ovat taalla niin rakastuneita tuohon byrokratiaan ja taytattavat lippua ja lappua. Vaikka ainakin paremmissa paikoissa onkin tietokone tiskilla, sita ei jostain syysta kayteta sellaisiin hommiin, vaan kaikki tehdaan kalkkeeripaperin avulla kasin.

Todettiin eilen, etta Jyrkilla on sitten hieno kello. Kaksi kertaa sita ihailtiin. Aamulla yksi vartija, (jolle piti henkkarit nayttaa ja ammatti kertoa, kun oikaistiin yhden viiden tahden hotellialueen lapi rahvaan rannalle) kehui sita Patnemissa ja illalla taalla joku amerikkalaisnainen oikein juoksi peraan kysymaan, mista tuommoisia kelloja saa. Kyseessa on semmoinen vyolenkista roikkuva yrityslahjus.

Hintatasosta tekee mieli viela mainita. Eilen ostettiin banaaniterttu, kaksi litraa vetta, kolme tomaattia ja kaksi pienta sipsipussia, lasku 55rs, eli alle euron. Voin kuvitella, miten saadaan taas satkyt, kun mennaan Suomessa kauppaan. Netissa kaynti maksaa yleensa n. 40rs tunti. Olut-tolkki 40rs, limppapullo 20rs, pullo honeybee-brandya 110-150rs. Ruokailut on juomineen tulleet maksamaan ruuista riippuen 300-600rs, siis molemmille.

Benaliumissa

Jeps, ollaan siirrytty nyt Benaliumiin. Voi taivahan talikynttilat, mika matka tanne oli! Saatiin iakkaampi kuski, joka oli ihan kahjo ajaja. Koko matkan pelkasin ihan hulluna, etta nainkohan selvitaan hengissa taalta, mutta sentaan selvittiin. Siina unohtui upeat maisemat kokonaan taman suharin kyydissa. Se ei paljon valittanyt etta on vasemman puoleinen liikenne, vaan ajeli oikealla, koska siella oli parempi asfaltti. Lisaksi radiosta pauhasi nupit kaakossa intialainen musiikki.... eeh, aah, ooh

Eilen kappailtiin illalla sinne kuuluisalle Palolem beachille. Kylla oli karsea paikka. Se oli taynna "hutteja", eli parakkeja. Ihan kuin joku leirinta-alue. Ranta sinansa oli kaunis lahdelma. Mutta ei todellakaan meidan vanhusten mieleen. Matkalla nahtiin tosi mielenkiintoinen kasvi. Se naytti ihan aloelta, mutta sen lehtien paissa oli valkoiset pallot! Siistin nakoinen. Lahempi tarkastelu aiheutti epailyn siita, etta ne pallot olivat ilmeisesti kananmunan kuoria. Heh! Jollain on ollut kivaa askartelua puutarhassa. Sahkokatkoja oli Patnemissa vahan valia. Eilen yksi tosi pitkakin.

Nyt ollaan suht kauheassa ja halvassa majatalossa. Siella haisee koipallot, mutta ei pitaisi olla otokoita, ainakaan henkilokunnan mukaan. Yo maksaa 400rs. Etsitaan vahan parempaa, kunhan ehditaan. Oltiin pitkasta aikaa lohoilemassa rannalla, mutta oli jonkun verran rasittavaa, koska siina ramppasi koko ajan jotain kaupustelijaa. Eivat edes hevilla usko, etta ei osteta. Sanoivat, etta ovat pulassa, kun turisteja on niin paljon vahemman Mumbain iskujen takia. Se on varmaan tottakin. Suurin osa myyjista tulee Karnatakan osavaltiosta tanne ja elavat sesongin rahoilla loppuvuoden. Mutta silti ei kiinnosta ostaa kymmenetta saronkia, cd-levyja, t-paitoja, koruja....

Idalle sanon tassa, etta ei tartte nauhottaa mitaan uusia alkavia sarjoja, eika haittaa mitaan se unohdus. Eipa taalla telkkariohjelmia ole mietitty. Mutta pitaahan sita kotiin paastya taykkarit nahda!

Patnem beach

Tama paikka siis onkin oikeasti Patnem ja se Palolem on tuossa vahan matkan paassa. Vaikka samapa tuo, niin lahekkain ovat.

Kaytiiin aamulla melko pitkalla rantakavelylla, syotiin shackissa munakkaat ja paahtoleivat, juotiin teet ja sitten menin hemmotteluun. Eli kavaisin ottamassa manikyyrin. Salonki oli kivista muurattu, muutama parru laitettu tukemaan peltikattoa, ovina jotkut lastulevyt. Tuoli oli muovinen puutarhatuoli ja muutkin apupoydat olivat itse asiassa muovisia palleja. Pyyhkeet ja tavarat olivat puhtaimmat ja parhaimmat paivansa nahneet, mutta itse manikyyri oli ihan miellyttava. Tytto hieroi kasivarret kokonaan ja otteet olivat napakat ja hyvat. Nyt on mulla kynsilakkaakin!

Tama paikka on melkoisen pieni kyla. Koko ajan saa katsoa eteensa, ettei astu lehmanpaskaan, tai muutenkaan esim. ojaan tai kuoppaan. Liikenne on rauhallista ja eka kertaa ajateltiin, ettei olisi ihan mahdottomuus vuokrata skootteria. Eilen nahtiin sitten pienimuotoinen kolarikin, kun koira juoksi mopon alle. Molemmat taisivat paasta saikahdyksella, mutta palautti ainakin minut mopohaaveista maanpinnalle.

En muista olenko maininnut, etta ilmeisesti sen Mumbain iskun jalkeen taalla rannoilla pasteeraa pyssymiehia. Lisaksi uutuutena verrattuna viime vuoteen useilla rannoilla on rantavahteja valvomassa turvallisuutta meressa. Tuntuu aika oudolta, kun kappailee ihanassa aamussa melkein yksin meren rannalla, niin kivaariukkoja tulee vastaan.

Luulen, etta ollaan taalla viela ensi yo ja sitten lahdetaan taas muualle. Jos oltais enemman rannalla viihtyvia tyyppeja, niin ilman muuta tama olisi ykkosmesta, mutta kun ei olla. Meidan rantahommat painottuu aina aikaiseen aamuun ja toisen kerran iltaan. Eilenkin oli aivan mahtava seurata aurinkoa, joka putosi mereen.

Etelassa taas

Johan alkaa lyyti kirjoittaa taas. Paastiin liikkeelle, mutta ensin kerron vahan eilisesta:

Illalla siis oli partyt hotellilla. Homma alkoi klo 19.00. Joku Rajahtsthanilainen joukkio oli siella esiintymassa. Kokoonpanossa oli kolme miesta erilaisine soittimineen ja nainen tanssimassa. Koko rahan edesta tosiaan esiintyivat, silla syomaan paastiin vasta kahden tunnin kuluttua. Ihan viihdyttavaa touhu oli ja siina sivussa ruotsalaislapsilla oli oma show. Ruoka oli kylla pettynys, minka arvasikin. Eihan nuo buffet-jutut koskaan kovin hyvia ole. Jyrki kiristeli hampaitaan, kun sen vieressa oli kolme suomalaista tyyppia, jotka oli erittain rasittavia jutuiltaan. Ensinnakin ne kehui, etta eivat ole loytaneet sitten mitaan valittamista koko matkasta ja saman tien kuitenkin oli kauhea valitus. Musiikki oli liian itamaista, kun heilla kuunnellaan vain jazzia, ruuan tulo kesti liian kauan, Panajiin on liian pitka matka, eika paikallisten puheesta saa mitaan selvaa. arrrggg! Juhlan jalkeen kuunneltiin parvekkeella ilm. koiran valitusta, joka oli sydanta sarkevaa. Paateltiin, etta se varmaan synnytti. Seurattiin myos parvekkeen seinalla liikkuvia gekkoja.

Aamulla sitten me reippaat reppumatkalaiset (matkalaukut..) hypattiin Guru-nimisen taksikuskin kyytiin ja ajettiin 2,5 tuntia etelaan, Palolemiin. Matka oli erittain mielenkiintoinen. Upeita vuoristomaisemia, riisiviljelmia, maissipeltoja, tietyota ym. Myos kuolemaa halveksuvaa ajamista, mika aina saa minut aina sykkyralle. Guru oli kylla aika rauhallinen kuski, onneksi. Matkaa tanne on noin 90km. Aikaa kuluu teiden kunnon ja hullun liikenteen takia niin paljon.

Sitten alkoi hullu majapaikan metsastys. Kyytiin hyppasi joku ukko ja sanoi nayttavansa meille hyvat majapaikat. Ensimmainen oli lahinna tyomaakoppia (paitsi huonompi) muistuttava laava. Sitten kierrettiin muutama muukin laava. Hienolta nayttava majatalokin oli niin epailyttava, etta ei otettu sitakaan. Onneksi paastiin eroon siita helppoheikista. Meinasi iskea epatoivo, ettei loydeta ollenkaan paikkaa. Sitten yhden hotellin (taynna) respa suositteli viela yhta paikkaa ja sehan meille sitten sopi, onneksi. Tama on kiva, siisti paikka, jossa on vilpoinen kauniisti laitettu puutarha ja tama nettipaikkakin on tassa samassa. Rantaan on n. 200m. Ranta on ihan toisenlainen taas kuin muualla. Taalla on kallioita ja lahdelmia, eika juuri edes schakeja. Muutenkin taalla on tosi rento ja rauhallinen fiilis. Ei tavarantuputtujia, eika rannalla mitaan liitovarjoilun, veneilyn eika minkaan muunkaan kauppiaita. Paastiin kaipaamallemme rantakavelylle!

Jyrki on jo terve. Antibioottikuuri on loppunut, samoin tauti. Kyllahan tuo kestikin!

Kotijoukoille hirveasti haleja ja terveisia. Kylla me teita kaivataan! Ja yli puolet on lomasta jo kulunut jo...

Toipumista

Nyt alkaa vahan nayttaa silta, etta taudin siivet ovat taittumassa. Eilen viela seurasi oksentelua ja kovaa mahakipua, seka kuumetta, mutta tanaan kuume on laskenut. Viela esim. kavely sattuu potsiin ja pieni lenkki teki tosi tiukkaa toipilaalle. Varmaan toistasataa pulssikin hakkasi ja hikoilu oli edelleen saunatasoa. Mainittakoon, etta ihan terveellekkin naissa lampotiloissa kavelylenkit ottaa voimille. Eli, sama meno jatkuu...

Eilen kavin hedelmaostoksilla. Ostin pienia banaaneja, mandariineja, ison papaijan ja kaksi jotain tuntematonta tapausta. Toisessa oli sisalla punaisia siemenia,aika kirpeita. Toinen naytti vahan mandariinilta, oli tosin soikeampi ja siina oli pieni varsi. Sen sisalta loytyi harmaata sammakonkudun nakoista tahmaa siemenineen. Se maistui hieman kypsalta karviaiselta. Tosin tuntui aika inskalta suussa. Eilinen menikin hedelmalinjalla kokonaan. Reissulla tuli vastaan vaikka mita rahanpyytajaa. Yksi kerasi spitaalisairaalalle, toinen muuten vaan, yksi oli yksijalkainen ja yksikatinen. Loppumattoman maaran rupioita saisi taalla menemaan, jos jokaiselle antaisi.

Kylalla liikkuu yksi ihme porukka: Mies kantaen jotain alttarin tapaista, nainen rummuttaa ja viela lapsi juoksentelee mukana. Ne on puettu ja maalattu aika erikoisesti. Aggressiivisen oloisesti rahaa vaativat siita rummutuksesta tai jostain. Tanaan ne oli meidan hotellin aidan takana paukuttamassa ainakin puoli tuntia. Lopulta vartija ajoi ne pois.

Tanaan leikitaan kunnon turisteja ja ollaan varattu poyta meidan hotellista illan systeemeihin, mihin kuuluu illalinen ja vissiin jotain perinteisia tanssi- ja lauluesityksia. Huomenna aiotaan kylla siirtya jonnekkin muualle, koska kylla tama kyla tuli tutuksi jo viimeksi ja hotellihuoneen seinat kohta kaatuu paalle. Voihan sita sairastelua jatkaa jossain muuallakin (toivottavasti kuitenkin terveytta). Yhtena vahvana vaihtoehtona on Goan paakaupunki Panaji.

sweat,sweat

Etta voikin ihminen hikoilla! Jyrki on edelleen taudissaan ja nyt on menossa nakojaan hikoiluvaihe. Silta tippuu sita hikea ihan kuin parhaimmassakin saunassa. Aamulla kipusi viela kuume 38 asti, mutta sitten myohemmin laski eka kertaa normaalilukemiin. Voipunuthan tuo todella on. Ei ole haavia naissa lampotiloissa sairastella.

Mina viettelin aikaani pari tuntia hotellin altaalla ja juttelin yhden Oululaisnaisen kanssa. Menihan se aika siinakin. Nyt lahdin vahan liikenteeseen, kun en jaksanut sita sairastelua enempaa katsella. Kavin siella divarissa vaihtamassa meidan kirjat pariin toiseen. Siina ehka saa kulumaan sita aikaa.

Eli eipa taalta ole juuri kerrottavaa talla kertaa. Juttelin just ton internettyypin kanssa. Kovasti kyseli perheesta ja muusta. Piti tosi tarkeana ja siunattuna etta on perhetta ja isovanhemmat ja hyva tyo (hoitsu! siina on kuulemma hyva karma).

Sairastelua

Aika pitkalle siis paastiin ns. terveen papereilla, mutta nyt on Jyrki saanut jonku popposen mista lie. Silla raukalla on kuumetta, eilen ja yolla jopa 39,5, nyt tanaan onneksi vahan vahemman. Ihmeen reipas se kuitenkin on ollut, verrattuna joihinkin aikaisempiin 37,15 lampoihin verrattuna. Maha on myos pikkuisen kipeana ja taynna ilmaa kuulemma. Harkittiin aamulla jopa laakariin lahtoa, tai apteekkiin, mutta paatettiin nyt kuitenkin katsoa viela. Asken kaytiin yrittamassa pienta syomista. Kummallekkaan ei oikein maistunut, mutta pakkohan se on jotain syodakkin.

Vietiin pyykkia pesuun, kun alkaa tassa hikoilussa vaatteet loppua kesken. Kovasti on myos luettu ja ristikoita taytelty. Eihan sita jaksa koko ajan liikkeellakaan olla. Loysin eilen yhden kiskan, jossa oli divari. Ostin sielta suomenkielisen kirjan, Paholainen pukeutuu Pradaan. Sekin jo loppui, kun tuo sairastelu pitaa meita aika tehokkaasti tassa lahiymparistossa vaan.

Ilalla oli janna seurata, miten kyla lahtee ihan toisenlaiseen eloon kun aurinko laskee. Ensimmaisena heraavat varkikset. Hillittomina laumoina lentelevat palmuista toiseen ja pitavat korvia raastavaa metelia. Ihmiset sytyttelevat tandooriuunejaan, polttavat roskia, koirat heraavat koko paivan kestaneilta unilta, musiikki soi siella taalla, valoja sytyy, ilotulitukset paukkuu, autot ja mopot toottailee. Aikamoinen aanten kakofonia ja hajujen myos.

Eli eipa taalla nyt ole sen kummenpaa kerrottavaksi, kun tuli tuota tautihommaa. Maanantaihin asti ollaan kuitenkin taalla Calancutessa ja sitten mennaan taas jonnekkin, en tieda viela, minne.

Elinalle ja Jirille toivotan antoisaa Lontoonreissua!!!

Lepailya

Nyt on rauhoituttu torakkasekoiluista ym. seilkkauksista ja Madventuresin sanoin kuosituttu taas melkein normaaleiksi.

Calancute on muuttunut valtavasti vuodessa. Tanne on tullut uusia rakennuksia ja entisia on laajennettu ja siistitty. Entinen sapina ja meno sentaan tuntuu olevan tallella. Illalla mentiin auringonlaskun aikaan rannalle. Shackeja oli ehkapa vahemman kuin viime vuonna. Tuli yksi jaba siihen juttelemaan, Jack. Han sanoi kylla oleansa myos Jyrki. Osasi suomea muutaman sanan ja halusi jutella ja hanelle piti opettaa paljon onnea vaan suomeksi, koska hanen suomalaiset tutut olivat tulossa lapsineen tanne viettamaan Matti-pojan synttareita. Tyyppi oli mukava ja kyseli monenlaista. Varsinkin sita, voiko euroopan maissa asua yhdessa ilman avioliittoa ja miten erohommat menee, tai jos on lapsi jne. Sekin kiinnosti, voiko seurusteleva pari asua tyton vanhempien kotona. Aika vaikeita kysymyksia osasi esittaa. Sitten se kiinnostui meidan tytosta, kun kuuli etta on 18-vuotias. Halusi, etta lahetamme kuvan hanesta Idalle. Saapa handa, pojottaako tama Jyrki meidan ovella joskus avioliittoaikeissa? Naista kun ei oikein tieda aina, ovatko tosissaan vai pilailevatko. Jack oli Mumbaista kotoisin ja opiskelee tietotekniikkaa. Rahoittaa opintojaan Goan rannoilla tyoskentelemalla. Vahan jai hanen toimenkuvansa kylla epaselvaksi.

Taalla on tormatty taas suomalaisiin. Siella etelassa meni paivia, ilman etta olisi kuullut suomen sanaa. Etelapuolella oli sen sijaan tosi paljon venalaisia.
Me ajateltiin viettaa tassa pari laiskaa paivaa. Ristikoita on taytetty ja luettu Juha Vuorisen kaksi kirjaa (tehokkaat myos torakantapossa) ja yhden enkunkielisen kirjankin luin How to be instat Goan. Jyrki on ruskettunut aika hyvin jo, mutta mulla puuhaa riittaa viela silla saralla. Kun ei tartu niin ei tartu! Paikallisetkin ihailee mua aina...you are so white...

Angstia pukkasi

ooh, olikin sitten aikamoinen luxuskamppa se kioskin ylakerta...Ostettiin oikein hyonteismyrkkyakin, mutta meidan torakat ne veteli sita aamupalaksi ja palasivat oikein reippaina ja entista isompina superhypermammuttitorakoina aihuttamaan meille sydankohtauksia. Voitte arvata, etta nukuinko yhtaan viime yona? Illalla oli kylla hauskaa seurata syrjakujan elamaa parvekkeelta. Menijaa oli jos jonkilaista, ihmista, kissaa ja koiraa. Seka pari mahti-isoa rottaakin juoksi siina. Taalla kaikki kammotukset nayttaa olevan XL-kokoa. Kerattiin kimpsut ja kampsut auringon noustessa ja lahdettiin latkimaan sielta.

Nyt ollaan viereisessa kylassa, Calancutessa. Surffailtiin taksin kyydissa etsimassa uutta majapaikkaa ja talla kertaa se olikin vahan vaikeampaa. Tai sanotaanko, etta meista on tullut hivenen krantumpia. Hintaluokka vaihtelee kauheasti, 1000rs - 5000rs. Hinta vaan ei aina vastaa laatua. Suosiolla tultiin sitten viime vuonna hyvaksi havaittuun paikkaan. Olivat rakentaneet lisaa tilaa ja saatiin ihan uusi huone (1800rs). Bonuksena viela pehmea sanky! Taalla meinaan patjat on todella kovia yleensa. Mullakin on lonkkaluut ihan kipeana pelkasta nukkumisesta, tai sen yrityksesta.

Ostin aamulla paikallisen Herald-lehden. Siina kerrottiin paikallisen turismin edistamiskeskuksen jarjestavan rannan siivousta pohjois-goassa. Ovat palkanneet 31 ihmista tekemaan ko. hommaa. Sanonpahan vaan, etta ei 31 ihmista kovin kummoista lovea tuohon sotkuun mika leviaa taalla joka paikkaan saa. Mutta hyva, kun yrittavat kuitenkin. Ekologisesta elamasta siina suhteessa kuin suomessa, ei taalla ole tietoakaan. Roskat vaan kadulle ja tulta vahan peraan. Ilmankos ovat rotatkin hyvissa voimissa.

Nyt varmaan pitaa menna ottamaan pienet paikkarit, kun tuo uni jai niin vahiin (ettei tule selka kipeaksi).

seikkailu, sekoilu

Eilen oli oikein yllatysten paiva, totisesti. Lisaksi se oli osoitus, miten taalla hommat menee vahan sielta tanne pain, mutta lopulta kaikki jarjestyy, ainakin jotenkin...

Eli mentiin sinne Margaon hoteliin ja saatiin huone, mutta siella olikin kauhea murkkuinvaasio. Haluttiin vaihtaa huonetta ja se kylla jarjestyikin, mutta ei se huone ollut kuitenkaan semmoinen, kuin se mita meille etukateen naytettiin. Murkkuja oli onneksi vahemman.No, palloiltiin sitten siella kaupungilla pariinkin otteeseen.

Yksi osoitus yllatyksellisyydesta oli ravintola, johon mentiin. Se naytti ihan pienelta paikalta, mutta kun paastiin sisalle, tarjoilija kysyi, etta halutaanko puutarhaan. Haluttiinhan me. Meidat vietiin keittion lapi melkoiseen viidakkoon! Siella banaanipuiden, vehkojen ja saniaisten keskella syotiin lounasta. Erittain viihtyisa keidas siina kamalassa betoniviidakossa.

Mulle taisi iskea nyt se kultuurishokki, koska siella Margaossa ahdisti vahan kaikki. Varsinkin se hotelli. Paatettiin yhtakkia lahtea sielta ja hurautettiin illalla auringon laskiessa pohjois-goalle Candolimin kylaan. Sitten pojotettiin matkalaukkuinemme kylan kuhinassa ihmetellen, minne mentaisiin. Kavaistiin kysymassa yhdesta hyvan nakoisesta hotellista huonetta. Pyysivat 3000rs, eli liikaa. Lahdettiin kavelemaan kujaa pitkin ja tultiin umpikujaan ja piti kaantya takaisin. Siina istuskeli lauma miehia ja he kyselemaan etsitaanko huonetta. Heilla on tiedossa tassa lahella huone 500rs. Pikkuisen epailytti kylla, mutta lahdettiin kuitenkin tyyppien mukaan. Tuli kioski tms ja sen vieresta lahti kapeat portaat huoneeseen. Yllatys, yllatys!!! Vastassa olikin iso korkea olohuone, jossa oli sohvakalusto, telkkari, iso jaakaappi ja pesuallas. Ihmeteltiin, missa sanky? Verhon takaa paljastui iso makuuhuone erikseen ja parveke viela. Suihkuhuonekkin ihan siisti. Ei meinata vielakaan uskoa tuuriamme, etta saatiin moinen paikka niin halvalla! Eli nyt ei ollakkaan hotellissa, vaan jonkun paikallisen omistamassa kampassa.

Taalla pohjoisessa on ihan erilainen meininki kuin etelassa. Maisematkin on toisenlaiset. Etelassa oli pitkia autioita rantoja ja valkoista puuterihiekkaa. Taalla on ranta ropeloisempi, aallot miedompia ja hiekka karkeaa. Hinnat on taalla huomattavasti korkeammat. No, onhan meilla sentaan halpa asunto talla kertaa. Tien varret on taynna kauppiaita, jotka myy meille halvalla kaikenlaista mita ei tarvita. Ei kylla olla pahemmin sorruttu shoppailuun. Rannallakin tullaan tyrkyttamaan tpaitaa, saronkia, veistoksia ym. Valilla arsyttaa se kaupustelu!

Varmaan viela pari paivaa ollaan tassa kylassa ja suunnataan ehka viela enemman pohjoiseen. Toisaalta voi olla, etta palataan viela etelaankin pain.

Havaintoja

Eilen vietettiin oikein lohoilysunnuntai. Eli kaytiin pitkalla rantakavelylla ja syotiin ja uitiin hotellin altaassa. Mahavaivoilta on saastytty siis ilmeisesti kasvis- kalalinjalla pysyessa. Saralle vastaankin, etta sen takia, etta viime vuonna saatiin ripulit ja apteekkari neuvoi olemaan lihattomalla linjalla. Kylmaketju ei varmaan ole ihan aukoton taalla...

Ilmasto on taalla trooppinen. Vaikka on talvi, niin lampoa riittaa. Kesalla on kuulemma yli 40 asteen helteita. Lisaksi kosteusprosentti on sita luokkaa, etta kerran kasteltuja pyyhkeita ja uikkareita ei saa millaan kuiviksi. Eilen luultiin jopa saaneemme pyyhkeet kuiviksi, mutta sitten ne olivatkin yon aikana kastuneet uudestaan hotellihuoneessa. Meri on mahtava, mutta siella on mahdoton uida kovien aaltojen takia. Nayttaa silta, etta intialaiset eivat osaa uida ollenkaan, vaan ne seisovat isoissa porukoissa ja kiljuvat hulluna niissa aalloissa.

Luettiin asken Herald-lehtea. Tietysti meikalainen lukee aina kuolinilmoitukset. Taallapa onkin erikoinen tapa: Laitetaan first tai second death anniversary (siis kuolinmuistopaiva vuoden tai kahden jne. jalkeen), jopa viisi vuotta sitten kuollutta muistettiin. Mahtaakohan olla kallista laitella niita ilmoituksia joka vuosi? Kovasti lehdessa olivat huolissaan turismin hiipumisesta ja sita kautta taloudesta. Hotellit ovat joutuneet laskemaan hintojaan jopa 60%. Esimerkkina oli kallis hotelli, jossa hinta oli 9000rs ja nyt sitten 3500rs.

Yksi hassu sattumus on pakko kertoa. Jyrki kavi vessassa yhdessa ravintolassa ja kun rupesi vetamaan vessaa... pontosta hyppasi sammakko!!! Onneksi siella vessassa en ollut mina!!!!!

Nyt siis lahdetaan sinne Margaoon. Pikkuisen jannittaa, mitahan siita tulee, mutta urheasti liikkeelle. Sitten pahkaillaan seuraavaa siirtoa.

Turistina

Aluksi haluan kiittaa kommenteista! On sen verran ikava teita kaikkia, etta on ilo lukea elon merkkeja sieltakin.

Tanaan mentiin taksitsupparin kyydissa kierrokselle, johon kuului Old house (jooooo) ja yksi hindutemppeli, seka maustefarmi.

Eihan me tiedetty yhtaan, mika se old house oikein on, mutta osottautui sitten aika valaisevaksi paikaksi Portugalin vallan ajoilta. Talo on siis jonkin sortin museona. Siina oli asunut kuusi sukupolvea joitain okyja. Tilaa oli valtavasti ja huoneet ainakin viisi metria korkeat. On siella kelvannut pottiaan pesettaa koyhilla. Lisaksi siella oli paljon mielenkiintoisia esineita mm. tosi vanha baari viinitynnyreineen ja kantotuoleja yms. Opaan hopinoista meni kylla ainakin puolet harakoille, kun han puhui sita ihme mongerrusta, mita monet taalla.

Hindutemppelissakin siis tuli kaytya. Sinne mennessa tapahtui mielenkiintoisia asioita. Pojat kerasivat kookospalmuista niita kookoksia ja yhdesta tipahti lehtia sahkojohtojen paalle. Siitapa tuli aikamoinen ratina ja pienimuotoinen tulipalokin jopa. Temppelissa oli saannot seinalla: Jos esitat toiveen (paperille kirjoitetun), pitaa antaa munkille 10rs, muutama banaani, kookospahkinoita ja kukkia. Naista aineista tehtyja kauniita asetelmia myytiin siina temppelin ulkopuolella. Sitten ne munkit teki jotain ja jotain ja ne intialaiset jotain. Eli meikalaiselta meni aikalailla yli hilseen. Mutta, olihan tuokin mielenkiiintoista nahda.

Sitten suunnattiin Sahakarin mausteplantaasille. Ainakin ennakko-odotukset meni puihin, silla istutukset nayttivat pelkalta viidakolta. Komeasti vieraat otettiin vastaan tanssien ja kukkien teralehtia heitellen. Heti tarjottiin inkivaarihunajateeta ja pahkinoita. Sitten lahdettiin kolmen kanadalaisen kanssa oppaan peraan. Nainen oli kerrankin tosi asiantuntija ja puhui virheetonta englantia ja jopa osasi mausteet suomeksi! Lausui suomensanatkin tosi aidosti. Kasvoihan siella vaikka mita: pippuria, kanelia, vaniljaa (tiesitteko, etta se on oikeasti orkidea?), kaakaota, sitruunaruohoa ym. Nahtiin myos varmaan koskaan suurin hamahakki siella. Oli banaanihamahakki verkossaan.... yyyh!

Tama paiva on ollut varmasti kuumin tahan astisista. Mittareita ei ole, mutta hotellin henkilokunta arvioi jotain 33- 34 astetta. Ei jaksettu rannallakaan olla kuin hetki. Jyrkikin hikoili kuin saunassa, enka minakaan paljoa havinnyt. Piti odottaa auringonlaskua, etta viitsittiin uudelleen lahtea liikkeelle. Nyt mennaan syomaan jotain. Ja ollaan tanaan myos poltettu nahkaakin..voi voi.

Kaupunkivierailu

Kavaistiin tanaan siella Margaossa. Huh, mika mesta! Oiken intialaisen kiivassykkeinen kaupunki. Liikenne oli ihan omaa luokkaansa siella. Kappailtiin ympariinsa paa pyoralla. Siella on sellainen katettu torialue, vai mika lie. Myynnissa oli jos jotakin: vaatteita, jauhoja, riisia, mausteita, kenkia, leluja, koruja, lihaa, hedelmia ja ilotulitteita. Lisaksi siella oli paljon juttuja, joista ei kylla ymmarretty mita ne oli.. ruskeita ja vaaleita moykkyja...hmm.

Syotiin tuliset keitot naamat hiessa yhden hotellin ravintolassa ja saatiin paahamme kysya huonetta ko. paikasta. Katsoimme huoneen ja paatimme, etta maanantaina sitten yovytaan Margaossa. Talla kertaa hinta on kohdallaan. Yo maksaa 670rs. eli noin kympin.

Eilen muuten Jyrki kavi parturissa. Veitsella parranajo hierontoineen maksoi 30rs, eli noin 50 senttia.

Illalla syotiin kivassa ravintolassa erikoista ruokaa. Se oli kiinalaista, nimeltaan Veg ginger carlic rolls. Ihme mustia palloja ja vihanneksia kastikkeessa. Taivaallisen hyvaa. Ruokailu on aina jonkinsortin jannitysmomentti, kun eihan naista tieda mita mikakin nimi pitaa sisallaan. Tanaan on ollut kummallakin vahan mahanpuruja, mutta ei mitaan vakavaa.

Ja auringonottoon.... seka tyrskyjen sekaan mereen...

Colvassa

Eilen lahdettiin tasta internetpaikasta etsimaan uutta majaa itsellemme ja heti semmoinen loydettiinkin. Tosi hieno hotelli. Ajateltiin kysya kuitenkin hintaa pokkana ja se kannatti. Yo maksaa samanverran kuin rantamurjussakin. Nyt vaan on puolet isompi huone, kunnon sanky, telkkari ja kylpparissa jopa amme. Oikeastaan voisi sanoa, etta suomen tasoa ihan. Tahan jaadaan maanantaihin asti. Oikeastaan vahan havettaa tama meidan reppumatkailu hienossa hotellissa ja kaikkea...

Ollaan mielenkiinnolla seurailtu kalastajien hommia taalla. Benalium on kalastajakyla ja se nakyi. Ihan mielettomia verkkoja ja paljon. Monta sataa metria vetivat sita verkkoa mereen ja sitten kiskovat maalta kasin noin kymmenen, ellei enemmankin miehen voimin kummastakin paasta. Tosi rankan nakoista hommaa. Olivat miehet sitkean nakoisia laiheliineja.

Naihin rantakohteisiin tulee toihin nuoria miehia kauempaakin. Tana aamuna selvisi heidankin elamantyylinsa taalla. Kun tapamme mukaan herattiin jo viidelta ja lahdettiin joskun seitsaman aikaan liikkeelle, niin pojat vetelivat sikeita ravintolapoydilla peittojen alla. Eli ei taida asunto kuulua tyosuhde-etuihin.

Goassa on paljon kristittyja ja uskonnon merkitys ihmisten elamassa nakyy selvasti. Vahan joka puolelle on vasatty erinaisista pressuista ja kepeista ja palmunlehvista seimia, jotka esittaa kai Jeesuksen syntymaa tapahtumineen. Paperisia tahtia liikkuu joka puolella ja niissa on kuvina joulukelloja, joulupukkeja ja Joosef, Maria ja Jeesus. Toisaalta nakyy myos muiden uskontojen merkkeja, eli hindujen uhraamia kukkia tien varrella yms.

Saapa nahda millaiseksi elama tassa kylassa muodostuu. Suunnitteilla on vierailu mausteplantaasilla joku paiva. Taalla on linja-autoasema ja saattaa olla, etta jos uskalletaan niin hypataan bussin kyytiin ja kaydaan isommissa kaupungeissa kuten Panaji tai Margao.

Nyt yritetaan saada vahan varia pintaan, mutta sita ennen mennaan aurinkorasvan ostoon.

Ekat terkut Intiasta

Helou vaan taalta Intiasta! Ollaan kaymassa Colvan kylassa ja yllattaen taalta loytyi internetpaikka. Eilenkin kokeiltiin Varcassa huonolla menestyksella.

Matka oli pitka ja ryydyttava. Tulipahan notkuttua lentokentilla vahan ajan tarpeiksi. Alettiin tuumia, etta ehka ei jakseta lahtea enaa junalla matkailemaan maan aariin. Eikohan taalla Goassakin riita tutkimista meille. Tanaan vaihdettiin majapaikkaa Benaliumin kylaan sellaiseen rantahokkelimestaan. Aika rapia hinta siita maksetaan, vaikka onkin pelkka murju. Hirmu pieni huone ja niin lyhyt sanky, etta ehka ei jaada toiseksi yoksi ollenkaan. Etsitaan seuraava maja taalta Colvasta.

Samanlaista taalla on kuin muistettiinkin. Aikamoista saatamista vahan joka asiassa. Liikenne saikaytti ensimmaiseksi, kun saatiin hullu rallikuski Dabolimin kentalta. Ollaan kavelty kilometrikaupalla merenrantaa ja ihmetelty milloin mitakin. Ruoka on ollut hyvaa, eika ainakaan viela ole ribbe iskenyt. On tosin pysytelty kasvislinjalla. Askenkin syotiin todella hyvaa kasviskeittoa ja veg-pakoras, joka on kasviksia taikinakuoressa. Nam!

On bongailtu kaikenlaisia elaimia: Kotkia, variksia, haukkoja, kuollut rotta (ISO), lehmia, koiria, possuja, kissoja ja pari torakkaa, joista toinen oli viimeyona meidan vessassa....aaakkk!!!

Nyt on siis alkunotkunta vaihe menossa, eli otetaan aurinkoa, ihmetellaan kaikkea ja ollaan vaan. Eikohan se menojalka ala sitten kohta vipattaa.

Ja kuten ennustettavaa oli, on menty ysilta nukkumaan ja heratty liian aikaisin. Tanaankin kirjoittelin matkapaivakirjaa ennen seitsamaa.

Terkkuja vaan kaikille! Elossa ollaan ja hyvissa voimissa ja nautitaan!!!

Näkymä parvekkeelta.

Uutta vuotta

Uudella vuosiluvulla mennään kovaa vauhtia. Susirajalla on pakkasta -13,1 astetta ja tuulee melkein pohjoisesta 5m/s. Eipä mitään eiliseen verrattuna. Ihme, ettei lennetty Suvantosillalta jokeen!

Joulu on julistettu lopetetuksi tältä vuodelta. Joulukuusi on käsitelty vesurilla ja joulukamat on raahattu kellariin, paitsi jätettiin tietenkin se yksi olkipukki saunaan, koska se oli siellä edellisjoulusta asti. Olkoon seuraavaan myös.

Saattaa olla, että seuraava teksti tulee ulkomailta, joten älkää ihmetelkö jos ään pilkut puuttuu. Toinen vaihtoehto on, että seuraava kirjoitus tuleekin vasta helmikuussa.

Kaikkea hyvää vuodelle 2009!!!