Mulla on ryytynyt mies. Viikko metsässä ei tee miehestä entistä ehompaa, vaan siitä tulee silmät puolitangossa puolitajuttomana kököttävä otus, joka ilmeisesti miettii vaan nukkumaan pääsyä. Nytkin lapset huutelee olkkarista, että "vie toi nukkumaan". Huraa, suomen armeija! Onpa kiva, kun palautatte tuon kaltaisia olioita kotiin. Täällä odottaa työt, koti- ja ansiosellaiset!! Haloo!!!!
Minäkin pääsen huomenna aseisiin käsiksi. Nimittäin! Kuntayhtymä ja kaupunki tarjoavat virkistystä työssä rasittuneelle henkilöstölleen Joensuun Areenalla. Luvassa on mm. bioaseammuntaa (?), olikohan jotain tanssihommaa, jumppaa, seinäkiipeilyä, hierontaa ja muita kauneuspalveluja kolmella eurolla, sekä ilmaiset kaffet. Olen päässyt sisäpiireihin työpaikalla ja osastonhoitaja jopa kysyi, haluanko lähteä. No, mitä vaan, kunhan ei oikeita töitä! Nyt on ongelmana päättää, mitä vaatetusta tarvitaan ko. happeninkiin. Verkkareita en omista, enkä sisäpelikenkiä. Hmmm.....
Tämän päivän teema töissä oli miettiä kuntayhtymän hoitotyön strategiaa. Voitte arvata, oliko kiinnostavaa? Käytettiin iso osa osastotunnista ko. asian hyväksi. Voi luoja, voi luoja varjelkoon minua strategioilta vastaisuudessa. Minä vaan tekisin sitä työtä, enkä viitsisi ollenkaan pohtia noita johtotason hommia, kun ne eivät edes itse niitä viitsi pohtia. Kun sitten kuitenkin pohditaan ja annettaan mielipide, niin sitten ei tarvitse purnata mistään, kun itse ollaan ko. strategia "luotu"....Arghhh!
tiistai 18. marraskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

1 kommentti:
joo...kun saiskin tehdä työtään rauhassa. mutta ei. koko ajan pitää kehittää ja keksiä strategioita sun muita. on tää perustehtävä päässyt melkoisen monelta unohtumaan...
Lähetä kommentti