Ruokaa, ruokaa

Potilaat järjestää aina välillä meille kaikensorttista huvia. Tänään yksi söpö setä, aikalailla höppänä huvitti meitä pitkin päivää toilailuillaan. Suurin osa koski ruokaa. Hänellä oli valtavat ruokahalut. Yksi jos toinen, sihteeri mukaan lukien antoi hänelle syötävää ja juotavaa. Silti, hänellä oli usein hätänä se, että "voi, voi mitäs nyt tehdään kun ruoka ei nyt ollenkaan käy (suomeksi maistu), enkä ole mitään koko päivänä syönyt." Siinä sivussa setä jututteli kaikki poliklinikalla käymässä olevat potilaat ja vieraat, sekä kutsui heidät sitten omaan huoneeseensa juttelemaan. En tiedä menikö kukaan...

Kotona taas tuli perinteinen mitästänäänsyödään ongelma. Lopputulos miellyttää erityisesti minua, koska Vilma lupautui tekemään pannaria. Voi, kun ihmisten tarttis syödä vaikka vaan joka toinen päivä, taikka harvemmin!